MYRSKYJÄ

Ravisti myrsky kuusenjuurta

taivutti puuta pientä ja suurta,

heilutti oksia , käpyjä viskoi

kovasti juuririhmoja kiskoi.

-

Sateli rakeita vasten kasvoja

sivellä täytyi haavoihin rasvoja

tuskin kuitenkaan arpia noista

pienien rakeiden karkeloista.

-

Myrskyn jälkeen tyyntyi tuuli

hiljaisuuden, aivan sen kuuli,

Ehkäpä maisema kuitenkaan

päässe ei tyystin kuivumaan?

-

Aina voi toivoa kasvua uutta

iloakin ilman katkeruutta

kiistat kuuluvat elämään

vihan pito ei ensinkään.