KUKKO.

Kukko seisoi tunkiolla,

tahtoi suurin herra olla.

Kukko kiekui komeasti,

ääni kuului kylään asti.

-

Kanat katsoi sitä pitkään,

tokko auttaa konstit mitkään.

Alamainen täytyy olla,

suostuu kanat suosiolla.

-

Mutta tuli toinen kukko,

lenteli jo höyhentukko.

Kukot tappeli nyt kovin,

toista nokki pitkän tovin.

-

Toinen kukko lensi siitä,

yksi tunkio ei riitä,

riitapukareille noille,

komeutensa kerskujoille.