EI PAISTANU KUU
Ei paestanut kuu eikä tähetkää
kun mä kotuvani lähin kerran
ei kukkaa jääny mua kaepaamaan
Vahti-koera kae jonkin verran.
-
Oli syksynen päevä harmaja niin
vasten naamaani rätki jo räntää
minun huuleni kertasi tarinaa
joella ei ollu päätä ei häntää.
-
Jollae keinoen raahausin kaopunkiin
mutta siellä ei mua kaevannu kukkaan
kulukukoera kae yhtä kojiton
väkisellä se tukkeosi mukkaan.
-
Nyt koeran kansa mä reissaelen
roskiksesta me saahaan ruokaa
jossae kolossa öetä vietetään
tätä elämää koeraki huokaa.
Kommentit