HIRMUMYRSKY


Lähdimpä kerran venhollani
järveä ylittämään
jäi mun kultani lähtiessäni
perääni pillittämään
Enhän mä tuosta piitannut
sillä rannallejäänyt itkee
vaikka järvelle soutanut vaarassa on
koska järvellä myrsky iskee.

Soutelin,soutelin järven selkää,
laineet ne liplatteli.
Turhaan järvellä tuulta pelkää,
mutta tuuli on myrskyn veli
Kun myrsky se alkaa raivoamaan
souda äkkiä venheesi satamaan.

Mitä nyt?eikö tuolla jo ukkonen nouse?
nyt on hyvät neuvot tarpeen.
Ja eikö jo melkomoinen laine,
lyö veneeni kupeeseen
myrsky jo kohta on aivan päällä
pientä venettä ei hallitse myrskysäällä

Vetelin airoista minkä jaksoin
vene on lastu lainehilla
nytkö ylpeyteni mä hengelläin maksoin
nyt jo on hätä saapuvilla.
-En koskaan mä uhmaten järvelle mee
jos tästä vain hengissä selvinnee

On vene jo vettä puolillaan,
mutta yhä mä soudan ,soudan vaan
olen aivan uupunut,voimaton
ja niin vielä pitkästi rantaan on.
Mutta silloin mua kohtalo armahtaa,
saaren hiekkaan venhoni karahtaa.