.RIVITALOSSA.
Rivitalon asunnoissa
oli pieni pulma,
kun osakkailla yhdellä
on koira suuri julma.
Se haukunnallaan
ihmisiä kovin häiritsi.
Ja vastaantullessa
ilkeästi irvisti.
'
Kaikki naapurithan
tuosta kovin suuttuivat.
Toisiaan tavatessa
asiaa he puuttuivat.
-Ei tuossa ole laitaa
että rakki häiritsee.
Se kaikenlaisen rauhan
talossamme ehkäisee.
'
Jo delekaatiokin sitten
naapuriin laitettiin.
Sille kovat ukaasit
evääksi annettiin.
mutt´asennossa hurtta heitä,
huoneessa piteli.
Jos vähäkään liikahti,
se heti murisi.
'
On huoneiston isäntä
kovaa heppua.
Hän naapureille sanoo:
-Tuo on pelkkää puppua,
ei meidän Rekku ainakaan,
meitä häiritse.
Ja muiden rauha minulle
ei mitään merkitse.
Jos vielä joskus meinaatte
seikasta rutista.
Niin Rekku kyllä mielellään
haluaa purasta.
Nyt menkää kotiin rauhassa
ja kaikki metkut pois.
Että tässä jonkulainen
asumisrauha ois.
Naapurit tuosta tietysti,
kokousta pitivät.
Jo monenlaiset konstit
mielissään itivät.
Yks keksi että laitetaan
useita kolleja
niin johan kissankusenhaju
parantaa oloja.
Niin sitten kollit koiramiehen
nurkkiin ruikkivat.
Sekä hirmu volinaa,
öisin ne ulvoivat.
Jo koiramieskin siinä
pyytelee armoa.
Ei miehessä oo enää
laisinkaan tarmoa.
Niin päätetäänkin
että lemmikeistä luovutaan.
Näin voipi kukin rauhassa,
oleilla kotonaan.
Niin onnellinen sopu nyt
talossa vallitsee.
Ja unettava hiljaisuus,
öisinkin hallitsee.
Kommentit