.RIVITALOSSA.

Rivitalon asunnoissa

oli pieni pulma,

kun osakkailla yhdellä

on koira suuri julma.

Se haukunnallaan

ihmisiä kovin häiritsi.

Ja vastaantullessa

ilkeästi irvisti.

'

Kaikki naapurithan

tuosta kovin suuttuivat.

Toisiaan tavatessa

asiaa he puuttuivat.

-Ei tuossa ole laitaa

että rakki häiritsee.

Se kaikenlaisen rauhan

talossamme ehkäisee.

'

Jo delekaatiokin sitten

naapuriin laitettiin.

Sille kovat ukaasit

evääksi annettiin.

mutt´asennossa hurtta heitä,

huoneessa piteli.
Jos vähäkään liikahti,

se heti murisi.

'

On huoneiston isäntä

kovaa heppua.

Hän naapureille sanoo:

-Tuo on pelkkää puppua,

ei meidän Rekku ainakaan,

meitä häiritse.

Ja muiden rauha minulle

ei mitään merkitse.

Jos vielä joskus meinaatte

seikasta rutista.

Niin Rekku kyllä mielellään

haluaa purasta.

Nyt menkää kotiin rauhassa

ja kaikki metkut pois.

Että tässä jonkulainen

asumisrauha ois.

 

Naapurit tuosta tietysti,

kokousta pitivät.

Jo monenlaiset konstit

mielissään itivät.

Yks keksi että laitetaan

useita kolleja

niin johan kissankusenhaju

parantaa oloja.

 

Niin sitten kollit koiramiehen

nurkkiin ruikkivat.

Sekä hirmu volinaa,

öisin ne ulvoivat.

Jo koiramieskin siinä

pyytelee armoa.

Ei miehessä oo enää

laisinkaan tarmoa.

 

Niin päätetäänkin

että lemmikeistä luovutaan.

Näin voipi kukin rauhassa,

oleilla kotonaan.

Niin onnellinen sopu nyt

talossa vallitsee.

Ja unettava hiljaisuus,

öisinkin hallitsee.