AAMULYPSYLLÄ.

Usein tuolla navetassa tunkee päähän ajatus,

mikä onkaan lopultakin,homman tämän tarkotus?

Joka aamu ennen kuutta,päivä aletaan

toista kellonympärystä työtä jatketaan.

.

Yhteiskunta asettelee rasitteita kaulaan,

ei se auta vaikka itse panee hampaat naulaan.

Tuntipalkka kuitenkin jatkuvasti pienenee,

toisilla kun loma-aika senkun pitenee.

Mikä ois se konsti,mikä keino oikea,

ettei jussin liksoja vois maahanpolkea.

.

Lakko lyöpi itseäsi vasten kasvoja,

ja mielenosoitukset- huvittaa massoja.

Jos mä hommat lopetan,niin mitä sitten teen,

duunarit kun jussia ei ota veneseen.

Tilaisuuden tullen hänet veteen pudottaa,

ja säälimättä jussin pään syvälle upottaa.

 

En tiedä oisko ratkaisu se yhteisnavetta,

kaippa senkin pohtimiseen oisi tarvetta.

Mutt´tuntuu jotta siinäkin on kovin vaikeaa,

vanhanmiehen vapaasti itseään toteuttaa?