.KETTULASSA

Kettulassa Repolainen
istui keinutuoliin
huolestuen katsauksen
luopi päivänhuoliin,
on ruokaa kyllä jonkinverran
vielä saattavissa
mutta kun ei saalis
enää pysy hampahissa.

Mikko on jo vanha
eikä tahdo kettu enää,
silmä nähdä,korva kuulla.
kunto tekee tenää.
Marjoja ja sieniä
Mikko kyllä saa
mutta siinä pulmaa on
jos paistin haluaa.

Jänisjussi pitkäsääri
juoksukilvan voittaa
ei enää auta vaikka
kettu viekkautta koittaa
Viime aikoina on tehnyt
yritystä monta,
pupulle se ollut vain
leikkiä harmitonta

Miettii Mikko ahkerasti
suunnitelmat laatii,
nykyaikaan metsästys
myös älykkyyttä vaatii.
suuren susiturkin päälleen
repolainen pukee
sitten oman kodin oven
täysin auki tukee.

Ilomiellä pupujussi
metsätietä loikki
yksinäinen lintu lenteli
vain polun poikki ,
mutta tuolla takana
se mikä siellä kurkki,
sittenpä jo vilahtaapi
harmaa sudenturkki.

Jussi-parka pakoon säntää
-tuolla luolan suu
ketun kotiluolaa kohti
matka suuntautuu
ei sen auta aristella
takana on hukka
joka pienen jänön
suuhun, pistelee surutta.

Jänö turhaa pelkäämättä
luolaan pujahtaa
heti silloin perässänsä
ovi paukahtaa
Kettu luuli että saalis
on nyt satimessa
jänispaistin tuoksu tuntui
ketun sieraimessa.

Mutta ketun asunnossa
akkuna on auki
jänö siitä pakoon ryntää
ei sittenkään oo vanki.
Surkeasti myttyyn meni
repolaisen tuumat,
täytyykin vain paistella sen
sieniletut kuumat.