VERTAELLEN.
Voesitha sä olla vaekka,
pieni koevupuu,
joka aena kevvään tullen,
kaoniiks tuuhettuu.
Taekka oesit taevahalla
lintu liitävä.
Sukkulana ilimantietä,
kauas kiitävä.
Voesithan sä toki olla
ruusu kaonehin,
joka minut huumaesi,
ruusuntuoksuihin.
Taekka oesit muurahaenen,
joka ahertaa.
Et siinä työntouhussa
mua huomaakkaa.
Tae jos oesit sitte,
vaekka pieni hyttynen.
Joka minut huomaesi,
vertani imaesten.
Taekka jospa olisitki
pieni kirppu, joo..
Illoen aena pujahtaesit
minun kaenaloon.
Kommentit