KALLE KAAHAILEE!
On Kalle hurja nuorimies,
häntä eivät huolet paina.
Rennosti ottaa elämän
naurussa suu on aina.
On juuri saanut ajokortin
risoiksi ajanut jo portin.
'
Ladan autokseen laittanut,
komiat on pelit , vehkeet.
Kyljissä vauhtiraidatkin,
ja alumiinivanteet.
Hän eelle muista kurvailee,
ja toisten väliin kiilailee.
'
On kerran kaunis kesäyö,
kun Kalle kaahailee.
Rajoituksen alueella,
talla pohjassa painelee.
Vastaan sitten tiellä ,tuleekin poliisi,
valot vilkkuu siellä ulisee sireeni.
'
Uu-käännöksen Kalle tempaisee,
poliiseja nyt pakoon hän ajaa.
Vaarallisesti Lada jo heilahtaa,
vauhti pitkälti toistasataa.
Silti poliisiauto vain lähenee,
Kallen mahdollisuudet vähenee.
'
Silloin huomaa hän pienen sivutien,
sinne yrittää hän kääntää.
Vauhti kuitenkin on liian kova,
vauhti auton pellolle heittää.
Monta kertaa ympäri pyörähtää,
liike loppuu ja auto katolleen jää.
'
Poliisi katsoo romua murhessaan,
-taasenkin aivan turha uhri,
miksi nuorilla aina ajaessaan,
vauhti on aivan liian suuri?
Näin loppuivat Kallelta kaahailut,
kun on viimeisen kurvin ajanut.
Kommentit