KOSKEN KOHINAA!
Vesi virtaa, vaahtoaa
kivien väliin katoaa
kun koskenniskalla katson
koskea kuohuvaa.
'
Koski pauhaten mahtavasti
vedet alaspäin syöksyttää
se sydäntäin rinnassani
niin kummasti sykäyttää.
Usein tuntuu ett´sydämeni
kuin kuovuva koski ois,
kunpa tunteeni kosken jälkeen
tulla rauhaisaan suvantoon vois.
Niin mielelläin kuohuvan elämän
minä suvantoon vaihtaisin
ja rauhaisan jakson elämässä
sun kassasi alkaisin.
Kommentit