VANHANAIKAINEN

 

Reilulla meiningillä Topi nousi Mersusta, otti salkkunsa ja suunnisti sisälle. Mies seurasi kiireettömästi perässä. Tuntui että vakuutusasioissa olisi paras pysyä sivustaseuraajana, sillä jos Eukko oikein innostuu, niin laskua tulee ja lujasti. Sitten maksuajankohdan koittaessa olisi helppoa vetäytyä vastuusta.

Topi esitteli jo papereitaan täyttä päätä. Puheet olivat leveitä ja ne maalaili ruusuntuoksuista tulevaisuutta Mökin matalaan majaan.

- Niin kuin minä jo sanoin niin vakuutusturva on enemmän kuin välttämätön. Eipä tarvitse vahtia öitä valveillaan! Täysin korvaava vakuutus on kuin tulenvahti mökin nurkassa. Ja jos sattuisi huonompaa tuuria olemaan mukana, niin ei se mitään, kyllä vakuutus korvaa.

- Tietysti se vakuutus hyvä olisi, mutta tuo ukko ei kyllä sellaiseen suostu. Se kun on niin nuuka ja vanhanaikainen, Eukko sanoi ja vilkuili Miestä.

- Mieshän ei ole nuukaa nähnytkään. Mies vaan on odotellut tilaisuutta ottaa jämäyttää sellainen vakuutus, että huolet loppuu siihen paikkaan. Eikös muuten olekin näin? Topi vetosi takuumiestä.

- Tiedä häntä niitä vakuutuksia. Rahat menee ja turhaa saa tilalle. Lieneekö Topi itsekään ottanut minkäänlaista vakuutusta.

- Älä, älä Mies ala taas puhua hullujasi. Kaikista ensiksi tein Tuijalle sellaisen henkivakuutuksen, että saa jatkuvasti varoa, ettei loukkaa itseään. Kato se voi konkata yhtiö miljoona- korvauksista. Silloin jään työttömäksi.

- On kai siinä sekin vaara! Vaen mitä se Eukko lienee mieltä. Taipuneeko se tämän huijarin tahtoon? Minä pesen käteni koko hommasta.

- Se pitää harkita. Ei sitä suunapäänä rynnätä tuommoisiin maksuihin.Nukutaan yön yli niin kuin se muutama ministeri.

- Joo se on huoneenhallitus päättänyt että otetaan aikalisä. Tuleppas sitten huomenillalla, niin katsotaan millaisia unia se Eukko näkee!

Siihen oli Topin tyytyminen. Ei tepsinyt enää mitkään puheet, kun Eukko pysyi kannassaan. Topi kokosi paperinsa ja lähti Tuijan lohduteltavaksi.