YSTÄVÄLLE.

Kun maailmanpolkuja taivaltaa,

siellä monta murhetta kokea saa.

Yksin taivaltaen on vaikeaa

löytää polkua, suoraa, oikeaa.

 

Mutta ystävä jos sulla jossain on,

on taivalluksesi tuskaton.

Vaikealla hetkellä sulle on

ystävästä apu suunnaton.

 

Jos sinulla hätä ahdistaa,

ja maailman murheet painaa.

On helppoa luottaa ystävään,

hän esteetkin tieltäsi raivaa.

 

Aito ystävyys silloin punnitaan,

kun kohtalo koittelee.

Kun suru ja murhe joskus,

synkin sävelin soittelee.

 

Tai jos sinun onnesi kukoistaa,

sydän riemunsäveltä soittaa.

Niin silloinkin ystävä korvaamaton,

Sinun kanssasi ilon tavoittaa.

 

Hän ei soimaa sua jos käypi niin

että horjahdat kaidalta tieltä.

Hän aina on valmis auttamaan

ja heti ylös nostamaan sieltä.

 

Aito ystävyys ei koskaan vanhene

se uudistuu jokainen päivä.

Se on aina, kuin päivä keväinen,

jostain löytyypi onnen häivä.

 

Ystävyys on kultaa kalliimpaa,

sitä ei voi rahalla saada.

Jos se aitoa on ja pysyvää,