immeisen penikkaa tämä kylymä ja pimijä talaviaeka. Sitä saa jatkuvasti olla turpa vitteessä kun vaemaltaa, vetelee ja kolottaa joka hetki. Saaketti kun se meinaa riijellä nukkumisenki kanssa, että se kunnon nukkuminen on vaen haavetta. Joskus saonaillan jäläkeen saattaa puolikymmentä tuntija olla taju poes.

Särkylääkkeihin en vähässä kummassa erehy. Lääkkeet käö ennemmin tae myöhemmin terveyven päälle. Lisäksi lääkkeijen vaekutus on lyhyaekasta. Mittää resehti lääkitystä mullei oo. Joskus vitamiinijä naamariin , se on siinä. Sanovat, että talavisaekaan tarvii C. Kun se arska paestelee harvoen. Tiijä näestä, mutta sen verran oon sortunu.

Talaavi kyllä jatkuu mukavissa merkeissä. Nut on pakkasta 6.4 astetta. Ei paha! Kohta pahin ohi. Vaekka korkijatpaeneet  yllättääki, nii päeväsaekaan Arsa laettelee lämmintä pakkasen surmaksi.

Nythän on jo päevä jatkunu vaekka kuinka. Utsjoellaki on taas muutaki kuin yötä. Kaamoksen valta on taas kerran taetettu. Pakkasija ja pimijäähän siellä on riittäny viikkotolokulla.

Vaen eikae tässä kun pittää jotaki rustata. Tae jos ottas nokoset kun viime yö meni niin heikoessa merkeissä. Eipä nuo työt rasita, saa tehä miltä tuntuu.

-O-