Olhan se mahoton akka se Reeta . Siinä tuo ei ollunna vissiinni se kans sopiva siihen vakkaan?

Vaen monenmoesta eläjätä siellä tuolla mualimalla tappaa ku on kulunpiällä. Siinä kulukiissa tulj mieleen kaekenlaesta. Naisettii meinasi alakaa päätä vannehtii. Minä siinä yritän kyselemmään semmosta talloo jossa oesi leskiemäntee, mielellään rikas. Vaen harvanlaeseen niitä olj.

Olin kulukenu usseita päeviä. Poekkijan siitä tieltä sitte pihhaan komia olj talo ,kahettii sissäänkäännit ja pytinki komia ku pappila. Se arkpuolen sissäänkäänti oli avvoen , joten minähän työnnynnii sissään. Ite isäntä lihava miehenraato, keinuttelloo keinutoolissa. Ja tupraottelloo paperossista savuja.

Selevästi huomovvaa, ettei isäntä ensimmäestä kertoo ou kiikuttelemassa, ku jalasten alta olj laattia aevan uralla. Isännän housuttii olj männeet rikki polovien kohalta , takapuolelta, kovasta kiikkumisesta.

Minä toevottelen hyvvee päevee ja muutennii koetan käyttäytyvä kuin paremmissahi olloissa. Isäntä näöttäsi olevannii huumormiehii, koskapa sannoo:

- Eiphää näessä päevissä mittää vikkaa ou, vaen vieras istukoon persiilleen, ettei ilima pillao.

Minä istun siihän ovensuupenkille, siitä sitton hyvä selevitä taepaleelle, jos niinku tiukenp paekka tulloo.

- Noo , mistäpä kaokoo se vieras ajeloo? isäntä utelee.

- Ehän tässä mittää ou ajellunna, vuan tuo näläkä tahtoop ajella takkoo, minä toemitan.

- Vaekijaap sitä onnii harhaottaa, jos ei vällii kierrä ruokapöyvän kaatta, isäntä sannoo.

-Vaen missäpä tuo emäntä ? jos saesi työtä vastaan syyäkseen, tuota, minä esitän.

-Meijän emannuus se onnii semmonen ikiliikkujaenen , jotta eiphää juur sisällä ou. Ainhan tuo on jotahii touhuumassa. Nyttii taes männä kyntemmään ruvismuata. Seon nyt aeka kiireistä aekoo näessä talloessa. Nii on emannuus kiireinen, ettei ehi oekein kaopasta tupakkija. Ja ruuvannii kanssa tekköö tiukkoo, ite tässön toesinnaan pitännä välipalloo katella.Kurin löysyyttäkae se on? Oppisi pikkusen järijestelleen noeta hommijaan. Vaen ne naeset kun ei taho osata uatella, jären kanssa.

-Jaa tiukilleppa onnii asijat vetännä. Minun tässä pittääki lähtee etiäpäen, ettei tuo näläkä aevan kintuille tule.

Sannoen ja luikahin siitä reissun piälle