20.
SILLOIN TUNSIN POSKELLANI,
kielen karkean sipaisun.
Hirmu lisko liehitellen
minua vietellä yritti.
Mitä tuolla tursakkeella
oli vieraalle varattu?
Miksi liehui lempeästi,
keinoja kaikkia yritti?
Otus kolkko luultavasti
taikavoimilla lumottu
Tehty neito hirviöksi,
nainen liskoksi kirottu.
Pantu suomut selkähänsä
päitä seitsemän varattu.
Onko seikka taika voiman,
jotenkin tähän salattu
Miten lakkaa loitsun voima,
kuinka kumoutuu kirous?
Se on tarkoin kulkijalta,
reissu mieheltä hukassa.
Poissa pantu nähtäviltä,
piiloon vierailta vedetty?
Seisoin siinä kalliolla,
sydän hakkasi rajusti.
Mitä tehdä tuollaiselle,
miten selvitä pulasta?
Lisko nuoli huuliansa,
kaikki päät oli lähellä,
tulet sammui sieraimista
höyryt haihtuen hupeni.
Ihmeekseni kuulin kohta
sanat neuvoja anovat:
- Kuule vieras, muukalainen,
olen paikassa pahassa.
Vuosikaudet hirviönä
olen vellonut vedessä.
Pelotellut kulkijoita
saanut kauhua kylille.
Oi sä miekkonen matala,
ritarini, auttajani,
minut pinteestä pelasta,
lauo noidan taika keinot!
Silloin haihtuukin lumous,
pääsen jälleen tyttöseksi.
Mua suutele sulosti,
joka suulle kuumemmasta,
silloin särkyvi todella
taika voimat kiusalliset.
(jatkuu)
Kommentit