- Meinaako se mopo vinkeitään näöttää? - Vae eiköpä seo tuttu mies? Jotenki tuntuu?  Mistä lie muistikomeroon jäläki jääny?

- Joo, minnoon Mulukuvan Malakijas Mulukuvalta, eikö se muista? Yhtä aekaa oltiin Suomen raskaassa.

- No voe vietävä, niimpä onki. Kopistellaampa käsipäevät! Niihän minä aattelin, että naama on ennenki nähty.

- Minä se heti älysin kun näjin, että Mutjukaesen suuri poeka sieltä tulla haakuroe. Ihanko sinä täällä käpykylässä asustelet?

- Ehän ny toki! Naesiin lähin joutessani.

- Vaen naesiin? Ennehän sinä akkoja pelekäsit. Etkä tuota näö lasten kateltava oo nykkää. Onko sulla ommaa akkaa.

- Ei oo , eikä tuu... Tiijäthän - miksi ostaa lehemä kun maetuva saa kaopastaki.

- Jaa maetuvako sinä? Ota sinusta nykkää selevää, samanlaenen pölijäke ku sillon armeijan leivissä.

- Koetappa sulleki selittää.....    Antaa olla ...!

- Ei tätä passaa antaa olla. Tuluppa on putsattava. Mulukuvalle pittää selevitä päevännävöllä takasi. Minä voen jälessä pyyhkäsin tämän taepaleen, kuulu olevan tarijouksessa.

- Joo, sehän lähti käömään. Mukavahan tuo oli rehevata.

- Joo, pittää tässä rietää ennenkun hamstraajat kahamii kaekki voet. Mulla vasta kymmenen kiluva pakkasessa. Eihän se riitä alkuunkaa jos meinaa rasvassa pysyä.

- Jo vaen! Hajehan sinä voeta, minä hajen sitä maetua.

-O-