LAPIN VILJELIJÄ !
Kuulkaapa nyt nettikansa, kun mie teille haastan
Oikiasta vilijelijästä, tuolta lapinmaasta.
Vaekka poeka pieni on, on kyllä sitkee sissi.
Ja akanki seon löytäny, joka sievä on kun missi.
Komiasti poeka siellä, talossansa ellee
Perhettänsä kasvattaa ,kesäisin kalastellee
Talvisin kun kalastus, vähemmälle jää.
Niin silloin kyllä aikaa on , kutkuttaa emäntää.
Poijalla on Mullikarja, mettän pimenossa
EU herroilta on siten, ne tarkasti piilossa.
Kun lihan nuusa yllättää, niin hiihtaa selekoseen
Lyö poron reppuun sieltä, kiroten
itekseen.
- Kyllä, poromiehet saattana, ne ovat kitsaeta
Kun ei ne etes kunnolla, poroja lihota.
Hellevetti kun luita saa , pelekästään jyrsiä
Oon sitä mieltä, on poromiehet tosi kyrsiä.
On navetassa aikalailla hännänhuisketta
Ja pirtinpuolelta kuuluu suukon muisketta
Kun lapinpoika siellä pirtissä vilijelee.
Ei hukkakaurakylvöä hän pellollansa tee
On rauhallista elämä, on huvit kaukana.
Silti jaksaa lapinpoika olla mukana.
Kun yhteisiä asijoita täytyy hoijella,
Herrojen mielipitteet myönteisiksi voijella.
Siis kaikkinensa kuitenki aevan tolokku on.
Naesten perrään vaen on tolovaamaan niin mahoton.
Mutta niinhän sen lapinmaassa, pittääki olla.
Ellää tämä elämäki, viriilillä kunnolla.
Kommentit