MUMMON JOULU

Monta Joulua Mummo on viettänyt

perheen Joulua puuhannut monta,

toki iloa, riemua riittänyt,

myöskin Jouluakin onnetonta.

Vuodet ovat vierineet nopeaan

hiuksillekin vaihtunut hopeaan.

 

Kiikkutuolissa istuu yksinään,

lapset kaikki on maailma vienyt,

on kaikilla perheet ympärillään,

mutta nuorin, missähän lie nyt.

Hänet nielaissut lienee lavea tie,

se varmaan viimein turmioon vie.

 

Kirkas kyynel poskelle vierähtää,

rakas puoliso pois kesällä vietiin,

niin pitkään yhdessä kuljettiin.

onnea meille runsaasti suotiin.

Pian vierähti vuodet johonkin pois,

tuntuu kuin häät eilen ollut ois.

 

Jo raukenee silmät ja hopeinen pää,

kynttilän liekki väristen palaa,

sulaa kynttilänvahaa liinalle,

pitkin kynttilänrunkoa valaa.

Jo loimahtaa liekki ja leimahtaen,

liekit nuolevat kaikkea rätisten.