VANHA METSURI.

Konesaha hiukan yskien pärisee
varmaan pakkanen käyntiä haittaa.
Vanha metsuri hiukan kiroillen,
vähän tenttua tankkiin laittaa.
-Metsäkin on niin huonoa että saa
hankittua,bensarahat-korkeintaan.

MOTO-koneet on tienestit kaventaneet
"rääseiköt" enää metsuri hakkaa.
Monesti on se mieleen pyrkinyt,
-Perkele,jos kokonaan lakkaa.
Aivan turhaan täällä kai repiytyy,
täällä ruumis ja sielu vain kipeytyy.

Hartiansa hiestä höyryten
vanha metsuri työtänsä jatkaa.
Pari kuusta nurin ja sitten hän
kahvitulia tehdä alkaa.
Tervaspuita vaan pieniksi halkaisee,
tippa bensaa ja nuotio loimahtelee.

Kannolle sitten hän istahtaa
termospullon repustaan kaivaa.
Nuotio vain lämpöhehkuaan luo
kahvi sisälle lämpöä antaa.
Pakkanen jossain kelossa paukahtaa,
vilu metsurin harteita ravistaa.

Hämärä alkaa maisemaan hiipiä
vanha metsuri työtään jatkaa.
Kuunpuolisko taivalla kiuvottaa,
harkita pitäisi kotimatkaa.
Vielä viimeiset puut kasaan kantelee
seisahtuu -päivän töitänsä katselee.

Vanha metsuri itsekseen murahtaa:
-Heikosti meni tämäkin kerta,
ei tulos enää tästä parane vaikka
tekis, että oksentais verta.
Parempi on kai jäädä eläkkeelle
näin tempaista viimein vapaa-vaihteelle.

Niin kummasti rinnassa juimastelee
verkkaisesti kun kotiinpäin kulkee.
Yht´äkkiä polulta horjahtaa
puhdas lumi kuin syliinsä sulkee.
On loppunut raskas metsätyö
ympärillään vain kiristyy pakkasyö.