.KETTULASSA

Kettulassa Repolainen

istui keinutuoliin

huolestuen katsauksen

luopi päivänhuoliin,

on ruokaa kyllä jonkinverran

vielä saattavissa

mutta kun ei saalis

enää pysy hampahissa.

Mikko on jo vanha

eikä tahdo kettu enää,

silmä nähdä,korva kuulla.

kunto tekee tenää.

Marjoja ja sieniä

Mikko kyllä saa

mutta siinä pulmaa on

jos paistin haluaa.

Jänisjussi pitkäsääri

juoksukilvan voittaa

ei enää auta vaikka

kettu viekkautta koittaa

Viime aikoina on tehnyt

yritystä monta,

pupulle se ollut vain

leikkiä harmitonta

Miettii Mikko ahkerasti

suunnitelmat laatii,

nykyaikaan metsästys

myös älykkyyttä vaatii.

suuren susiturkin päälleen

repolainen pukee

sitten oman kodin oven

täysin auki tukee.

Ilomiellä pupujussi

metsätietä loikki

yksinäinen lintu lenteli

vain polun poikki ,

mutta tuolla takana

se mikä siellä kurkki,

sittenpä jo vilahtaapi

harmaa sudenturkki.

Jussi-parka pakoon säntää

-tuolla luolan suu

ketun kotiluolaa kohti

matka suuntautuu

ei sen auta aristella

takana on hukka

joka pienen jänön

suuhun, pistelee surutta.

Jänö turhaa pelkäämättä

luolaan pujahtaa

heti silloin perässänsä

ovi paukahtaa

Kettu luuli että saalis

on nyt satimessa

jänispaistin tuoksu tuntui

ketun sieraimessa.

 

Mutta ketun asunnossa

akkuna on auki

jänö siitä pakoon ryntää

ei sittenkään oo vanki.

Surkeasti myttyyn meni

repolaisen tuumat,

täytyykin vain paistella sen

sieniletut kuumat.