MUKAVATA

Yhä riittee aorinkoo
ja hyvänlaesta säätä
helle vaen se rasittaapi
tuota yläpäätä.
Runosuoni tukkeotuu
ja jäökkänä on mieli
sormet eivät pelitä
ei visertele kieli.

Voe voe mistähän ny saesi
sitä luommisvoemaa
lapijo kyllä löytyypi
vuan sitä mieli soemaa
kun asijattomuus on tullu
myöski tähän kolokkaan
kun aevan jonninjoutavata
yksikseni solokkaan.

Eikö kukkaa innostusi
mulle kaveriksi
petattaesiin kova penkki
pehmeeksi laveriksi
ja alettasiin luomaan
aevan uutta ilimasua
kun oekein siinä onnistuu
ei vältä kilijasua.