YTY-SINAPPIA SIVELLEN!!!

Tumppi tuumi tuikeana,
aivan äksynä ähisi,
syömisien kehnoutta,
ruuan puutetta rutisi,
valui kuola kielen päästä,
lima leuassa levisi.

Kesäkeitto herkullinen,
maukas, suolainen sakea,
tuotiin siihen nälkäiselle,
vielä höystöillä hyvillä,
voita kellui keitoksessa,
rasva pinnalla pihisi.

Eipä kelvannut kamulle,
kesäkeitto taiten tehty,
maahan lautasen latasi,
ketoon polki kengällänsä,
saatti saappaalla sapuskan
muurahaisten murkinaksi.

Miespä karjahti kovemmin,
lausahteli laatuisimmat,
voimaloitsunsa vakavat,
kirouksensa kauhehimmat,
taivas synkkeni syväksi,
ruosteen ruskeen karvaiseksi.

Tumppi makkaraa halusi,
Wilhelmiä vierellensä,
lihansyöjää niin himotti
paistit pistää liiveihinsä.

Tuotiin makkarapaketti,
varmatuote tuhdinlainen,
kovin näyttikin hyvältä,
maukkaalta ja mainiolta.
Aivan herkkua himotti,
vesi vieri kielen päällä.

Tumppi käänsi ja käpälöi,
pötkylöitä paisutteli,
niitä haistoi ja näpisti,
katseensa loi luimistavan,
kiroten pian ärähti:
- Kyllä lihhaa on eholla,
mutta missä on sinappi?

Emännät jo hermostuen,
toivat litkuja monia,
ulkomaista, maistuvaista,
"kahta vaihda en", Turusta.
Pullot Tumppi tutkisteli,
niitä testasi, ravisti,
sipaisipa kainaloihin.

Eihän kelvanneet tökötit,
kaverille ronkelille,
liian mietoja mokomat,
lasten litkut laimeahkot!
Vesilintua livautti
sinapeilla simppeleillä.

Pulma vaikea pelotti,
mistä mausteet murkinalle,
grillilenkille lokoisat,
kyytipoijat kunnolliset.
Tumppi tuskaansa tupisi,
vatsaa väänsi vietävästi,
kovin rinnassa närästi ,
kurkunpäässä kuohahteli.

Silloin paikalle patikoi,
Laihon Väinö virnistellen,
pullon salkustaan vetäisi,
Tumpille sen tarjotteli,
antoi ohjeita lisäksi,
tulisuutta varmisteli.

Tumppi pullosta puristi
sinappia makkaralle,
kohta suuhunsa sutaisi
annoksen niin herkullisen,
suu jo läyryynsä levisi,
kipunoita silmät iski.

Haukkas kerran, kohta toisen,
pian koitti kolmannenkin,
höyry korvista kohosi,
savu sievä sieraimista,
johan veikkonen sanovi:
- Voehan Väinämö vakahin,
kylläpä nyt tuurit lykkäs,
tämä varmasti parasta
mitä lienee maustehia,
anna laatikko minulle,
herkkua näin hervotonta.!

Väinö viisaana hymyili,
silmiänsä vilkutteli:
- Maku nautinnon tekevi,
YTY, herkun makkarasta!