UNIKUVIA

Haavetta olikin näky tuo vainen
kivipaasi oli tuo istuva nainen
en saanut seuraa vaik´luulin niin
haaveet haihtuivat hemmettiin.

Nostan taas pujeen odotan tuulta
suuntaa kyselen taivaan kuulta
samapa missä paattini seilaa
kun ei vierellä omaa heilaa.

Aurinko paistaa ja polskivat kalat
veen pinnan alla merien salat,
Valaita varmaan ja haitakin julmaa
siinäpä onkin minulla pulmaa.

Kuinka saan nostaa laivaan kalaa
halu kun kalapihveihin palaa
mutta ei mulla verkkoa laisin
mistähän nyt minä ongen saisin?