PILVILINNOJA.

Minä kuljin tunteitten huumassa,
välittänyt en mistään muusta.
Vain kaipasin naurua helisevää,
sanoja jotka tulivat suusta.
Jota katsoin suudelmaa himoiten,
tuntui ilman sitä voi elää en.

Minä pilvilinnoja rakentelin,
perusta oli rakkaus sinuun
Sitä odotin milloin rakkaani
sä katseesi loisit minuun.
Minä katsoin sinua palvoen
sua silmistäin tahtonut päästää en.

Minä tarjosin sinulle parasta,
mitä voisin sinulle antaa.
Minä kaikki hellät tunteet
tahdoin vain sulle yksin kantaa.
Mutta eivät ne kelvanneet sinulle ei,
hyinen halla lempeni kukat vei.

Nyt värisen yksin kyynelissäin
on sieluni täynnä tuskaa.
Ennenkuin oli kesä alkanutkaan,
jo kokea sain syksyn ruskaa.
Minä tunnen kun rintaani hiipii jää,
vaikka ympärilläin on keväinen sää.