Unta varmaankin
mä näin
kaikki yhä
väärin päin,
ulvon elämäni
tuskaa,
ulkona jo
työntää ruskaa,
syksy tässä
päälle painaa
ottaisiko hiukan
lainaa,
lahjoisin nuo
kytät ensin,
sitten kanariaan
lensin.

Lähetkö sä
Virsu mukkaan
meitä kaivanne
ei kukkaan,
onnesta vain
kiljuu kansa
julistaapi
onneansa
rauhoittuupi
Saaressa meno
asentomme,
selkäkeno.

Pohjoisnapa
oisiko mittää
turkki päällä
olla pittää,
kusiki siellä
kaarelle jäätyy
lumikinokseen
upota häätyy.

Loppuu kitinät
kuumuuvesta
eskimot kiehuu
katteuvesta,
kun niilla aena
on pakkasta pelekkää
munattii jäässää
kulkusina helekkää.