Niin kummasti heiluu oksat puun,
niin oudosti tuuli soittaa.
Kun rakkaudenlintuni pikkuinen
vasten tuulta lentää koittaa

Se lensi kaukaa satujenmailta,
se halusi rintaani tulla.
Sitä mietin onko linnulle
pesäpaikkaa sielussa mulla.

Niin hädissään lintu lentelee,
sitä vastatuulet haittaa.
Se haluaa säähän tyveneen,
vasta sitten, lento maittaa.

Jospa lintuni aivan pienoinen,
kotkan siivet kerran saisi.
Ja minut orvoksi jäänehen,
onnenmaahan kuljettaisi.

Siellä saisin viimein kohdata
minä onneni ihanan.
Ja tunteeni pellolle saisin,
uuden kasvun vihannan
_________________