KESKIKESÄÄ.

Valkorunkoisen koivun näen ,
lehtiverhon sai kauniin se niin.
Sinitaivas ylläni kaartuu ,
vaivun utuisiin tunnelmiin.

Suvituulonen luokseni kantaa,
tuomentuoksun ihanan niin.
Kesän sulotuoksut muutkin,
levittyvät kesämaisemiin.

Mehiläinenkin etsii mettä,
kuuluu hiljaista surinaa.
Jossain kaukana lammikossa,
kuuluu sammakon kurinaa.

Keskikesän valoisin aika,
täysin siemauksin nautitaan.
Kun  taasen syksy saapuu,
tätä kaiholla muistellaan.