SAMANLAISTA

Ilta jälleen
huomaan tälleen
rientää aika vainen
katosi taas päivä pois
huomenna samanlainen.

Tai joku ehkä huomaa sen,
jo loppui rankka taival
kun aikansa on kulkenut
tuskalla sekä vaival.

Purot pienet uraa kaivaa
vesi tiensä raivaa
mukanaan vie talven liat
korjaa asfaltissa viat
hiekalla se kolot täyttää
ehyeltä aivan näyttää
asfaltti tuo rikki mennyt
rakoja mä näe en nyt.

Jallu tukkihumalassa,
köyröttääpi kumarassa
ajatukset seisoo päässä
vaikka helle - järki jäässä.