RAJUA MENOA

Aamulla jälleen elämä voitti
hoiturit mua passata koitti
poissa olivat öiset liskot
jälleen läpi käyn pubit ja diskot.

Yöstä ei paljon tosiaan muista
Tarzannina kai putosin puista
siinä loistaa vielä muistin valo
kun karjuin niin että kaikui salo.

Mukava on on minun tässä olla,
hoitoon antaudun nyt suosiolla
vähän kun vielä tuskaansa voihkii
niin hoitaja paijaamaan oitis loikkii.

 Minä katselin hopeiseen kuuhun
oli saanut jostakin otsaluuhun
että jos liskot taas palajaa
niin vaikeaa mua on saalistaa.

Tässä pitää nyt järkeä käyttää
kunnossa olevalta jo näyttää
Kun saan housut taas jalkaan
jatkan matkaa taas ylimalkaan.