SYRJÄÄN HEITETTY

   Kaasu pohjassa aina olen päästellyt   
   enkä koskaan ole kehoani säästellyt
   Vauhti mittarissa aina ollut tapissa
   enkä lomilla oo laiskotellut Lapissa.

   Tukka putkella on riennetty ain eteenpäin
   silti rikkauksista kaikista sivuun jäin
   toiset ovat mua hyväksensä käyttäneet
   etusormeansa piloillaan on näyttäneet.

  Liian arka olin puolustamaan itseäin
  alakynteen minä taisteloissa aina jäin
  multa vietiin miehenkunnia ja kaikki muu,
  mutta niistä asioista vaikeneepi suu.

  Tämän kohtalo on minulle vain antanut
  kultatuolissa ei kukaan ole kantanut,
  Nyt jo pelit lienee viimetappiin pelattu,
  elon pelikirja loppupuoleen selattu.

  Vieläkään ei ole mulla yhtään ystävää,
  eikä ihmistä oo joka mua ymmärtää,
  Kukaan ei kai jääne haudalleni suremaan,
  eikä ainoaakaan vierellensä kaipaamaan.