KEVÄÄNKOHINAA


Kevät on jälleen
siemenenet vakassa
Maahenki herää
ukossa, akassa
Haistella haluttaa
mullantuoksua,
katsella keväisten
purojen juoksua.

Aurinko paistaa
on luonnossa säpinää
Pellolta kuuluu
kiroilun ätinää.
Traktori siellä
liejuun on juuttunut
Koneelleen isäntä
pirusti suuttunut

Emäntä pihassa
rapsuttaa roskia.
Keväinen tuuli
hyväilee poskia.
Rinnassaan tuntee
rakkauden tuskia.
Silmänsä etsivät
traktori kuskia .

Viimein saa isäntä
Valmetin ojasta
tuleepi mieleen
ajatus pojasta.
Kyllä on hommalle
jatkaja saatava,
vuorollaan pellolla
voimalla raatava.

Isäntä kiireesti
ajelee pihalle
aikoopi antaa
liikettä lihalle.
On marinaadit
tietysti luomua
eikä nyt varmasti
käytetä juomua.

Emännän kellistää
puskan juuressa
parastaan pistää
himossa suuressa
Siemenet lentää
vakoon jo syvälle.
Kylvötyö aina
maistuupi hyvälle.