tässä meinasin, että ei tässä hätäpäevijä. Arskaki paestelee, takapihalta viimenenki lumenhippunen katosi eilen. Naapuritontilla kumminki vielä malli näkyvissä. Hui, aevan vilu puistelee kun kuvittellee talaven pakkasija ja kylymijä kelejä.

Monenkilaesta siivekästä alakaa ilimassa leikkijä lyyvä. Kevväänviesti on otettu vastaan mielhyvällä ja ootetaan kesän varsinaesta tulemista. Pääskysijä ei vielä oo näkyny. Mehiläeset ja perhoset, aenaki tolokuimat yksilöt on jättäneet talavikolosa ja lähteneet keväseikkaelulle.

Minä luvin tuolta metijasta, että kaopunkipaekossa, varsinki siellä suurella kirkolla on päntijönnään pörräämassa monenkilaesta lintuva. Pörinä kuuluu vaekkei niilloo ees siipijä, vaekka melekosija siipeilijöetä tuntuvatki olevan.

Siellon ilolintuva, kaonahaokkaa,huarapääskystä,harmajaavarpusta ja mitä niitä ny onkaa, kuitenki yksi yhteinen esi-isä niillä kuulema on, neon kaekki ennemmin tae sitte myöhemmin käkenä.

Siitä avviisi ei tienny kertuva onko linnut muuttosellasija ja jos on niin millanen pesä on ja missä mahtaa olla. Tojisteita on siitä, että synnyttävät elävijä poekasija. Aenaki yksi on ollu metijassa =Munamies.

Joo, tarkkaellaan luontuva ja herkällä korvalla kuunnellaan missä se käki kukkuu! -O-