sorvin iäressä. Oloki alakaa olla sinne päen, ja eikö tuo alakane ruokahi maestummaan. Kuhan pysysi kohtuuven rajjoessa. Pittee vähä vahtija mitä nuamanrakkoon työntee.

Kova olj taoti, niin välliin tuntu, että joko se viimestä suoroo vettee. Vuan eihän se immeinen nii helepolla kuole. Tae mistä pirusta sen minä tiijän kun ei joo semmosta arpeetija tähän mennessä teheny. Se kun tapahtuu jokkaesen kohalla vaen kerran.

Ilimaherruuttahan tuo meinovaa vielä pittää. Rupse kuuluu kun kankkuva nostaa. Mikä suakelin kaasutehas tuonne mahhaan lie pykätty.

Meinasin jo eilen mennä arvaoskeskukseen arpomaan minkä tiaknoosin se liäkär valihtoo. Hillihin kuitennii aenaki toestaseksi semmoset halut ja ootella mihin päen tuo maha homma kallistuu.

Alotin eilenuamulla uuven osaston Muajussin akanotosta. En tiijä miten JUssille käöp kun seon vielä tuultenheiluteltavissa. Kuitennii homma jatkuu niin kauan kuin asija johonnii päen ratkijaa. Keksis vuan  naorattavia kommelluksija ja jopa vastuksija Jussin naemistouhuihin. Kahotaan.

Kehtovaes niin tuota rakkavuspuolta pitäs pistee enempi näkyviin. Se on vaen pikkusen noluva vanahan äijän luritella lemmestä. Lastenrunoja on varastossa loputon määrä. En tiijä onko niille tilausta. -O-