UINTIMATKA

Olen miekkonen matala,
pieni poika,pikkarainen,
aivan orpona oleva,
pehkon alla piileksivä.

Lähdin kulkemaan kujille,
tallusteleen tanterille,
tienvierille,vihreille,
vaeltelin viereen  virran .

Tulin lähtehen lähelle,
puron pienen partahalle,
uida siinä mä uneksin
sukellella sutjakasti.

Heti hetteeseen hypähin
 jorpakkohon oikopäätä,
 syvälle heti sukellin,
pohjaan asti puikkelehdin.

Oli syöveri, syvällä
vahva velho ,vetten alla,
joka kaulaani kuristi,
rutisteli runsahasti.

Mutta herkesi hetale,
raukesi näin rauhaisaksi,
kun sen luotini lähetin,
otsaluuhun sattuvaksi.

Johan rauhottu ketale
päästi otteen kaulaltani
Pinnalle toki pelastuin.
elävänä selvisinkin.