ROBOTTIVELJEKSET

Oli tehtaasta tulossa,
kaksi poikaa syntymässä,
robottiveljekset upeat,
nimen saivat Roope, Rolle.
Puuttui vain rele sopiva,
sekä pieni johdonpätkä.

Roope hihnalla heräsi
ennemmin kuin Rolle-poika,
nousi istumaan ähisten,
otti ensi askeleita.
Päässä moottorit surisi,
valot välkkyi rinnuksissa.

Roope kulki horjahdellen,
romulaatikon avasi,
otti sieltä muttereita,
sekä pultteja puhalsi.
Heitti roinat rohkeasti,
rintaluukusta sisähän.

Rouske kuului vempeleestä,
vilkkui villisti valoja,
savu nousi sieraimista,
koko vekkuli vapisi.
Sisään kaatoi liukasteita,
öljyt paksuimmat valeli.

Alkoi olla vilkkautta
Roope veitikan käsissä,
sääti vielä meiselillä,
toiminnot hyvin surisi.
Roope katsoi ympärille,
Rollen huomasi hädässä.

Hätälamput Rollen vilkkui
vailla voimia makasi,
salamoita silmät iski,
jotakin oli vialla.
Roope otti muttereita,
Rollen luo pian huristi.

Roore mätti muttereita ,
Rollen luukusta sisähän,
kaatoi öljykallonasta
litran rasvoja sisälle.
Rolle alkoi pystyyn nousta,
kaikki moottorit surisi.

Oli veljet voimissansa,
kuperkeikkoja kelasi,
nyrkkeilläkkin meinasivat,
hanskat kuitenkin hukassa.
Päättivät jo tarkastella,
mitä ulkona näkyisi.

Veljet lähti liukkahasti,
kahden kulkemaan katua.
Katsoi kansa kummastellen,
rautaveikkoja rajuja.
mieli heillä matkustella,
heitä seikkailut odotti.

Varmaan vielä kuulla saamme
mitä veljille tapahtui?