> VAHTI
> Voehan vitja, että minulla
> on kummallinen olo.
> Seurannassa varmassa,
> kun olen poikapolo.
> On vahti mulla kapinen,
> se aina haukkuvi.
> Syytökset kovin tympeät
> niskaani paukkuvi.
>
> Mä olen tuota hurtaa
> monta kertaa potkaissut.
> Kohta se taas kuitenki,
> kimppuun on ampaissut.
> Se järsii minun kinttuja,
> nilkkaani kusasee.
> Ja joskus aivan arvaamatta,
> silmääni nusasee.
>
> Se vahtii mua tarkasti,
> etten vain mitään tee,
> semmoista mikä vahtikoiran
> rauhaa häiritsee.
> Se nuuskii kaikki jälkeni,
> ja heti varoittaa:
> -Ei Vesipoika ressukka,
> nyt sinne mennä saa.
>
> Se puheenikin vahtiipi,
> seurani valitsee.
> Jos jollekin mä juttelen ,
> jo rakki puraisee.
> Tuo vahtikoira huolehtii,
> tarkasti mitä teen.
> Ja kintereillä seuraapi,
> jos Heinon luokse meen.
>
> Olen mä kyllä yrittänyt,
> rakin eksyttää.
> Vain aina haju kumminkin,
> kun jäljistäni jää.
> Jo rakki kohta kannoillani,
> taasen nuuskuttaa.
> Se vähitellen minut kyllä,
> raivoihini saa.
>
> Te sanokaa se autaako,
> jos hommaan nartun sille?
> Vai riittäisikö Barbara,
> moiselle sankarille?
> Vihjeitä vastaan otetaan,
> ja parhaat palkitaan.
> Rauhassa kotirintamille,
> sitten palaillaan.