ja kylänmiehet! Se on ohi ny! Nimittäen se varsinainen Joulu. Tosin jolla on ollunna kinkkuva niin ehkä on vielä luunsyrijää kaluttavaksi? Ja muutama laatikonjämä.

Tämä minä keskitty paremminki liemiruoliin. Seon tämmöselle vanahalle värkille palijoki turvallisempi tie.

Siinä on aena jonniillaenen vaarallissuusmomentti tarijolla jos alakaa harrastaa kinkiun maesteluvä. Parraassa tappaoksessa voe tulla lasareettireissu. Sitähän taas ei normaali Joukunvietto kärsi? Sehän tuo tumman värisävyn iloeseenjuhulaan. Nimittäen se ampulanssin ulina.

Olisihan kovinki onnellista jos on ottanu kaekkeen mässäelyyn sivusta kattojan roolin.: Minä melekeen kutjotin kahavi jos ruokapöyvässä matallla rohoviilla. Mutta vävy täötti liemiastijan aevan kursaelematta, kun olin lipittäny sen tyhyjäksi.

Saaketti muistin uusinnan puolellehan homma meni. Eihän meikkä riehaannu vaekkon vähäsen toesellakymmenenellä. Vaen kanssa ihimiset kerto että meikä muka on sammuttanu pirtistä valot kun muut jo menneet nukkumaan.

Sitä minen usko. Viimenen muistikuva oli kun sukellin makkuutillaan ja sillon valot palovat. Sen jäläkeen muka olin käöny veskissä ja sillae! En usko. Höynäöttävät vanahaa ukkua.

Mutta eipä tässä Pyhijä riittää etteenpäeni rivissä. Kohta vuoskin vaehtuu. Se pittää alakaa kaekki alusta, iliman suurempija suunnitelmija. Otetaan päevä kerrallaan rennosti ja iliman paeneita.  Naotitaan mitä on tarijolla. Imastaan välillä konijakit, niin siitä se lähtee! Niin siitä 1,1. Vähän on vanhaa jälellä -O-