ettei oekein tiijä mitenkä kullonki hommelit ottaa. Riippuu mielenvirreestä ja asenteista mikä tuntuu hyvältä ja mikä etoo.

Tietennii vielä siihen päätökseen vaekuttaa perintötekijätki. Se on että mitenkä on pentuna nähäny asioihin vanahempasa suhtaotuvan. Ja ei se oo aevan poessulujettu sekkää, että jo geeneissä noeta asenteita perriytyy.

Vaen  täötyypä ihimetelle kuinka olemattomaan tillaan ne asenteet on pakattu. Sehän siittijö on meleko olematton nuijapää, kun se pääsee kiliparatalle sinne mukavaan paekkaan. Siinä ressukka saa potkasta tosissaan että ehtii ekaksi sinne munasolun pintaa puhkassee.

  Jumankaota vaen kultaa jajetaan, muille armoton kuolema. Kusen matkassa veskinpyttyyn. Kamala on kohtalo pikkukallella ja kaarinalla.

Perkeeti eksyn polulta. Mitähän minä olin sanomassa. Pittää luntata.

Niin näestä asenteista. On itestään selevä tappos että ympäristötekijät ovat ratkaesevat -  ehottomasti. Riippuu aevan siitä kuinka ärhäkän siipan on  viereesä vääntäny. 

Pahimmassa tappaoksessa niitä asenteita on vaen omissa kuvitelmissa.  Kun Tojellinen Ympäristötekijä karijassee, niin seon matalaalentova hyvinnii monella. Siinä ei omat asenteet tae ratkasut merkihte tuon taevaallista. Tuommostaki oon joskus huomannu. Itehhän tietennii oon niitä vanahanajan jääräpäetä jokka ei palijo Ympäristötekijäen vaekutuksesta hievaha. Mieluummin päenvaston.

Se on tätä -O-