Kaohja propleema hiertää nyt aivokutoksissa. Olen miettinyt voiko tänään olla eilen huomenna ja voiko huomenna olla tänään ? Vaikka ajattelen miltä kantilta tuntuu ajatus pyörivän hämmästyneenä, etsijen ratkaisua polttavaan kysymykseen joka huutaa suu ammollaan vastausta, mutta jota minä en kuule koska en ole ajatustenlukija.

Saatana että tämä mennee joskus vaekijaksi. Toesinaan luulee tietäväsä. Sitte yhtä äkkiä on seinä vastassa.Yli ei pääse ja kiertämään ei pysty ainova konsti on kirota! Perkele!

Avviisista luvin että suuret tieteelliset tutkimukset on tehty asiajn tiimoilta ja huomattu, että on parasta lääkettä kun pöntössä alkaa pinna kiristää tae pipo. Siilompa on aeka alakaa kirroomaan niin saatanasti.

Aevojen välitysaeneet luiskahtaa heti normaaliin asentoon ja hyvä mieli putkahtaa immeisen mieleen. Mielenraoha valtaa poloesen ja näen taas jaksaa seoraavaan koettelemukseen. Heleppuva on kun muistaa kirvata. Ei tarvihe myrkkyjä eikä lekureita kaekki on yhtä juhulaa. Kirvaamisiin! -O-