taas alotellaan uuvempoo päevvää. Viikonloppuki on edes ja keväiset tuulet riepottelee ympäristön muovijätettä.

Joutuu kysymään: Mistä tätä roskaa tulee? Ethän vain ole syyllinen, sillä iliman ihimiskättä roskat ei ympäristöön kuluje. Meikä kyllä voi kohaltaan sanoa, että ei ainoaa roskaa ole karannut meikän käsistä polun varrelle. Varastoin kaikki paperit ja muovit taskuun ja tyhjään sitten roskikseen.

Kamalaa haloota huuvellaan koeranpaskoesta. Kieltämättä se on vähintään ikävä tapaus jos sattuu käveleen jätökseen jopä pyöränrattaassa se on inha. Mutta se on kuitenkin nopeasti hajoava luonnon kiertoon kuuluva jätös. Tosin se toisinaan kiertää kengänpohjassa aivan arvaamattomiin paikkoihin. Lopuksi kuivaten ja hajoten hiukkasina hengitysilmaankin. Ihanaa?

Muovi sen sijaan ei hajoa, Kiertää se tosin tuulen mukana. Saattaapa tuuli nakata moisen kiertolaisen vasten naamaa. Jopas onkin mukava kokemus?

Joten parempi on muovit ottaa talteen ennen kuin ne lähtee tuulen mukaan. On kiva katsella siistiä maisemaa. Koiranpaska ei sitä pilaa, jos se on tiensyrjässä. Siitä kasvaa kukka! -O-