ja koetteli kilvoitella, paremman päivän nähdäkseen. Eilinen päivä oli ollut huono ja toissapäivä... Sittenkin hän uteliaana katsoi huomista. Mutta ikävä kyllä se parempi huominen pysyi aina vaan yhtä kaukana - huomisena. Yön nukuttuaan hän huomasi että tänään oltiin yhtä kusessa kuin eilenkin.

Ei tästä tule tolokkua, ajatteli hän ja tilasi toisenkin kaljapullon. Pullonpohjan läpi kiikaroiden maailma näytti hiukan värikkäämmälle ja siksi hän muisti joka aamu katselmuksen suorittaa. Ja näin tehden hän raahusti päivästä toiseen. Vitutti ankarasti.

Kelläpäs menee paremmin? Joku ehkä kuvittelee elävänsä iloiten, mutta sehän on harhaa.

Elämästä ei selviä hengissä, - Onneksi!  Luulee Oiva.