OSA.53.--‎
  - Kävi se kerran. Oli jo melko myöhä. En päästänyt sisälle. Humalassa se oli ja kirosi ja uhkaili. Poikia se pelotti. Mutta lähti se sitten pois kun aikansa uhosi. Muuta kertaa ei ole näkynyt.
  - Me lähdetään. Pääsette jatkamaan leipomista. Onko muuten Jouko Jämsä teille tuttu?
  - Olen hänestä kuullut. Tullut kuulema hiljan vankilasta? En ole koskaan nähnyt. En tuntisi jos vastaan kävelisi.
  - Toivotamme hyvää jatkoa ja jaksamista. Hei hei!
  ***
   Tikka ja Viskari lähestyivät hitaasti ajaen Mykylän taloa. Pihamaalla oli monen näköistä autovanhusta. Uutuuttaan kiiltävät moottoripyörät seisoivat jalustoillaan aivan porrasedessä.
  Tikka tunsi jännityksen sisällään kasvavan. Suoraan sanoen häntä pelotti. Viskari oli rauhallinen oma itsensä.
  He laskeutuivat autosta ja silmäilivät ympärilleen. Talon ikkunasta näkyi parrakas leveä naama. Eteisen ovi oli auki ja sitä kohti poliisit käveli.
  - Hyvvvee päevee!. Ollaankohan myö oikeessa talossa. Lieneekö tämä Mykylä.
  - Vitun kytät! Täällä ei tollasia tarvita. Voisi palata saman tien takaisin, partanaama sanoi. Hän oli nähtävästi Sauli, vanhin veljeksistä. Kaiken lisäksi hän näytti olevan huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena.
  - Sauli olehan ihmisiksi, nainen pöydän äärestä sanoi. Hän oli ilmeisesti talon emäntä ja miesten äiti. - Kyllä tämä on Mykylä. Päevee vaen!
 - Muori perkele! Nyt turpa tukkoon tai se tukiaan. Sulta kysytään jos on tarvetta. Kytät perkele nyt lähettiin...Vittu ja sassiin...
 Sauli ryntäsi Tikkaa kohti, mutta Viskari oli tarvittaessa nopea. Hän vetäisi aseen kotelosta osoittaen Saulia:
 - Lopetetaanpa se pelleily, tai saattaa tehdä kipeää. Käsiä ylös ja tuohon uunia vasten nojaamaan. Tämä rauta on hillinnyt suurempiakin vekkuleita. Enkä kyllä epäröi hetkeäkään sitä käyttää jos annat pientäkään aihetta.
  Sauli oli pysähtynyt kuin olisi törmäänyt seinään. Nöyrästi hän siirtyi nojaamaan tiilestä muuratun uunin kylkeen.
  Tikka oli kärppänä tutkimassa Saulin taskuja. 
-   Kato kehenuva! Sillähän sankarilla on pyssyttii ja kaekki. Voe voe, nämä on vaarallisia kamppeita holtittomille miehille. Otetaanpa se parempaan talteen, Tikka sanoi ja veti Saulin povitaskusta pienen käsiaseen. - Taetaa olla luvatonkin kaeken lisäksi. Polliisisetä ottaa paukkurauvan poekkee. Onkohan talossa muita ampummis-asseita?
  Emäntä oli kauhuissaan katsonut sivusta tapahtumia. Nyt hän sanoi.
  - Tämä on varmasti erehys. Ei meillä oo koskaa olluna asseita. Se on jonkun muun ase. Sauli ei tekisi mitään pahaa kellekkään.
(jat.)