OSA.48.
 - On suakel tottaste. Mitenhän tuota voes lähempee tutkii, poliisi sanoi vilkuillen ympärilleen ja samalla koukkien kädellään toisia poliiseja tulemaan paikalle.
 - Outteehhan kun hajen tikaraput niin piäsöö reijä iärelle, Seppo sanoi ja lähti juoksujalkaa navettalatoa kohti.
  Toiset poliisit tulivat nyökäytellen Salmelle tervehdyksiään samalla kaikki katsoivat hytin kulmaa kuin maailman suurinta ja tärkeintä nähtävyyttä.
 - Kyllä teällä on tosiaan ammuskeltu, Kumarainen sanoi ja Salmen puoleen kääntyen lisäsi:
 - Sekö pyssymies tosiaan oli näkyvillähhii? Eipään tuo nytten ou paokutellu.
 - No, olj olj. Tuossa torrakko selässä tuo juoks ku tuljpalloon. Myö Sepon kaa lyöttiin maehin het ko se sen laokaoksen ampu. Misteepä minä tiijan jos vaekka liennöö tehnä välraohan, ennen ku alakaa tosissaan. Meijän kanssa hiän ei aenakkaa sopuva hieronnu, Salme terhakoitui.
   Seppo saapui samaan aikaan kantaen lyhyitä alumiinitikkaita.
 - Siinäpä sitä onnii jalanjatketta. Nyt piäsee tutkimmaan onko siellä reijässä muuta ku tyhyjee.
  Kumarainen käski yhtä urheilumiehen oloista hoikkaa poliisia:
 - Ja Tikka nousoo reijälle tutkimmaan asijjaa. Sen näkköö onko nyt ammuttu vaeko viimme sovan aekaan.
 - Perhana eppäeleekö herra ylikonstaapeli ilimotusta, Salme hihkaisi.
 - Huastetta vuan annoen nuorelle miehelle, että panneotuu asijaan sen vaatimalla tarkkuuvella. Lisäksi niin monenlaesen ilimotuksen perässä tuota on joutunna riehkasseen. Vuan kohtapa tuo Tikanpoeka laosuu arvelusa.
  Konstaapeli Tikka tutki tarkoin luodin reikää. Rapsutteli maalia reijän ympärillä, kunnes antoi tuomionsa:
 - Eipään tästä sua selevee. Voephan se olla vastakkii ammuttu, tae sitte on vanahempaa perua. Ruostetta on tuossa reijän ympärillä eikä tuo mualikkaa ou mustunna
 - Johan on perkellettä! Seppokin ärsyyntyi. - Luuleeko se virkavalta että tässä huvikseen soetellaan. Tässon kuulkaa muutakkii tekemistä kun olla jonku hullun mualina. Ottakkee ampuja ja pistäkkee raotoehin, että piäsöö navettatouhuille.
(jat.)