LIISA: ( Laittaa kahvivehkeitä poytään)
- Jo se pittää olla maalima mallillaa. Aevan tässä pelottaa kun ne niitä atomimiiluja joka paekkaan rustaa. Ei koo hirvijää?
HEIKKI. (Tietävänä)
- Sepä on akkaen aevoella turhaa panneotuva tuommosiin tietuva vaativiin asioihin. Mitä ne tajuvaa tekniikasta!
LIISA:
- No niin! Sieltä se tietoarkku aokesi. Tohikko vastata jos esitän muutaman kysymyksen ytinvoemasta. Taetaa olla tievot meleko vähäset.
HEIKKI:
- Saahan tuota kysyvä. Sananvappaos on olemassa. Vaen minullaki on oekeus olla hilijaa.
LIISA:
- Niin ku et tiijä hitustakkaa, miten sitä atomia tehhään. Minä lehestä luvin että atomi halakastaan ja se alakaa kuumenemmaan. Ja sitte sen sisukset sätteilee vuosituhansija.
HEIKKI.
- Heh niinkö luvit. Ropakantalehestä? Minä tiijän sen systeemin tarkalleen, vaen en rupija lakrattelleen siitä sulle, kun sinnet mittää tajua.
LIISA:
- Ei ollu ropakantalehti!. Rohofessori mies oli kirijottanu. Ei se kyllä sitä kertonu millä opilla ne sen atomin halakasee. Sen vaen kerto että siellon sisässä hirmusesti voemaa.
HEIKKI: (Pilikallisesti)
- No, kirveellähän siellä kaekki joutilaat piipertäjät niitä pilikkoo.
LIISA:
- Tuota seon! Heti ruvetaan pilikkaamaan kun minä haluvan keskustella.Ihan tosissaan! Minusta on kamalaa jos semmonen halkasulaetos tuuvaan meijänkylälle. Minnen aenakaa sinne mene töehin.
HEIKKI:
- Keitä se kahavi, eläkä törise joutavia. Puita tässä pittää lähtijä pilikkomaan. Jospa siinä samantien mennee muutama atomiki!
LIISA.
- En taija, Ottaa niin päähän tuo sinun aenaenen väheksyntä. Muutan keitinselkää saat asua niin ku hyväksi näät.
HEIKKI:'
Älähän kulta nyt suutu! Tiijäthä sinä minut? Anna anteeksi.,(Halaa)
- Jo se pittää olla maalima mallillaa. Aevan tässä pelottaa kun ne niitä atomimiiluja joka paekkaan rustaa. Ei koo hirvijää?
HEIKKI. (Tietävänä)
- Sepä on akkaen aevoella turhaa panneotuva tuommosiin tietuva vaativiin asioihin. Mitä ne tajuvaa tekniikasta!
LIISA:
- No niin! Sieltä se tietoarkku aokesi. Tohikko vastata jos esitän muutaman kysymyksen ytinvoemasta. Taetaa olla tievot meleko vähäset.
HEIKKI:
- Saahan tuota kysyvä. Sananvappaos on olemassa. Vaen minullaki on oekeus olla hilijaa.
LIISA:
- Niin ku et tiijä hitustakkaa, miten sitä atomia tehhään. Minä lehestä luvin että atomi halakastaan ja se alakaa kuumenemmaan. Ja sitte sen sisukset sätteilee vuosituhansija.
HEIKKI.
- Heh niinkö luvit. Ropakantalehestä? Minä tiijän sen systeemin tarkalleen, vaen en rupija lakrattelleen siitä sulle, kun sinnet mittää tajua.
LIISA:
- Ei ollu ropakantalehti!. Rohofessori mies oli kirijottanu. Ei se kyllä sitä kertonu millä opilla ne sen atomin halakasee. Sen vaen kerto että siellon sisässä hirmusesti voemaa.
HEIKKI: (Pilikallisesti)
- No, kirveellähän siellä kaekki joutilaat piipertäjät niitä pilikkoo.
LIISA:
- Tuota seon! Heti ruvetaan pilikkaamaan kun minä haluvan keskustella.Ihan tosissaan! Minusta on kamalaa jos semmonen halkasulaetos tuuvaan meijänkylälle. Minnen aenakaa sinne mene töehin.
HEIKKI:
- Keitä se kahavi, eläkä törise joutavia. Puita tässä pittää lähtijä pilikkomaan. Jospa siinä samantien mennee muutama atomiki!
LIISA.
- En taija, Ottaa niin päähän tuo sinun aenaenen väheksyntä. Muutan keitinselkää saat asua niin ku hyväksi näät.
HEIKKI:'
Älähän kulta nyt suutu! Tiijäthä sinä minut? Anna anteeksi.,(Halaa)
Kommentit