Suvituuli se kaoniisti soetteli
kun mä kesällä mettässä kulujin
ja aorinko kasvoja lämmitti
minä onnesta silimät sulujin
mutta karmia tottuus kohtasi mun
kun kävelin pahki puuhun
se pahasti naamaani satutti
ja kirpaesi ottaluuhun.
-
Puolipökkyrässä mä taevallin
oli muisti multa täösin menny
En menneitä muistanu laesinkaa
oli aevot kae mulla lämmenny
savu nousi sakia korvistani
ja kuumotti ottatukkaa
eipä tullu kenkää aottamaan
ei armahtanu mua kukkaa.
-
Ny iliman muistia taevallan
en oon varmaan kotona missää
jos joltaki juttuja kyselen
se vaen minun huolia lissää
Moni mulle nokkaa nyrpistää
ja iskeepi vasten nennää
ei tuttuja oo mulla ensinkää
ja vieraat tekevät tennää.
Kommentit