ja iloesta Iskänpäevää. Ny on kuulema semmonen. Ohan se mahtava asija olla isä, niitä parraeta - kaekille ei kuitenkaa oo sitä onnija suotu. Se kun ei oo omassa valinnassa. Palijo on isijä jokka ei oes koskaa saaneet tulla isäksi. Moni lapsi kirovaa iskäsä alimpaan helevettiin. On väkivaltaa rankimman jäläkeen ja muuta kamalaa.
Vaen eipä jutella ikävijä asijoeta vaan pysytään mukavissa tunnelmissa sunnuntaepäevän merkeissä. Eilinen jäeki välliin kun oli muita kiireitä, eikä tässä nykkää ehi pitkiin porinoehin, sillä porukoeta tullee morijestaan. Hyvä niin mukavaa se on kun jäläkikasvu muistaa, vaekkei sitä niin kummonen kokkare ookkaa ollu iskänä tae muutenkaa.. Vae itekuki on mitä on. Sekkää ei oo oma valinta vaan perintötekijät näöttelee siinä palijo. Tosin sitä osin voe ympäristyvään harhaottaa ja se tojellinen  on jossae piilossa.Jokuhan on hyvinkin välitön ja avvoen. Uskaltaa olla mikä on. Ne on niitä laatuimmeisijä.
Ny pitemmittä jorinoetta pillit pussiin ja pussinsuu kiinni. Paetti pittää ilimineerata että vettä sattaa. Yöllä on hävinny se vähänen lumi tyystin ja syksynen alakulo riippuu maeseman yllä. Pilivistä ja synkkää. Suomenlippu liehuu eteläesen ilimavirran mukana. Naapurin lippusalako on melekeen kuin oma kun välimatkaa vaan joku parikymmentä metriä. Raja vaan välissä. Lämmintä on +3.5. Näessämerkeiisä jäähään kattomaan mitä päivä tuo tullessaa. -O-