KARHUNKAATAJA

Oli metsämies matala,

saalistaja tunnollinen,

erän kulkija etevä,

sydänmailla kuljeksija,

karhunkaataja peloton,

kylänkuulu sutten surma..

-

Lähti aamulla metälle,

samoilemaan korpimaita,

salomaita ja nevoja,

mielessänsä saalis suuri,

karhu suuri ja komea,

komea ja kunnollinen,

saatava ois saalihiksi.

-

Johan saapuikin salolle,

takametsäin maisemihin,

sinne kauaksi kylältä,

eksyttäviin korpimaihin,

vanhan kontion sioille,

karhun suuren seutuville.

-

Karhu pystyhyn hypähti,

katsoi kaukaa kankahalta,

sieltä mäntyjen lomasta

suurten kuusten oksain alta,

siellä suojasta sulossa

katajien katvehesta.

-

Miettii kontio ovela,

karhuvaari vanhanlainen

korven mahtava kuningas,

valtias tuo vaaramaiden,

erämetsien eläjä,

kauhu suurten selkosien

-

Tuolla oottavi jyrinä,

paukkurauta tuskallinen,

miehen kärttyisän käessä

selässä verenhimoisen,

tositappajan totisen ,

inhottavan turmantuojan.