on hiipiny hilijaa maesemaan. Kun katon tuosta ikkunasta takapihalle niin näjen harmaan syysaamun. Pilivet riippuu matalalla japienonen tuulenvire heiluttaa Esterin oksija. Muutama omppu vielä jaksaa pittää kiinni elämänlangastaan, odotan, että nekin lähipäivinä tippuu luonnonmenetelmällä.

Humalan lehet on luonto maalannu jokirijavaksi ja orapihlajassakin on jo keltaesia lehtiä. Ruusut hehkuu vielä tummanpunaisina ja on siinä jotain keltaisiakin kukkia odottamassa sitä viimestä päivää jolloin kaikki on ohi.

Linnunpönttökin on jätetty autioksi. Kirjosieppopari ahkeroi alkukesästä ja kasvatti poikueen ja häippäsi poikkeen. Palanneeko keväällä.

Nyt on sitä aikaa, että pihalla ei lintuja vieraile. Jostakin voi kuulua harakan pirullinen nauru.Äänellään se lintukin laulaa, toteutuu hyvin.

Useampi siilikin on vieraillut iltasilla pihalla kesäaikaan. Vieläkö käynee? On illalla jo niin pimeää ettei erota vaikka tarkkaileisikin. Eikös se siili horrosta talven, jos vaikka lienevät jo menneet sänkyhommiin.

Kuura-aamuja ei ole vielä ollut. Nekin on kohta ajankohtaisia. Synkkää se on, mutta minkäs teet!

-O-