PULIUKKO

Minä joutuin vietolle pinnalle,
minä entinen pappismies.
En tiennyt kuinka kalliille hinnalle ,
eloni uhraan kukaties.
Ei ratkaisua kirkko, minun elämään tuonut,
ahdistuksessani olen viinaa juonut.

Onko Jumala täysin minut hyljännyt,
sitä en epäuskossain tiedä.
Kirkonalttarilta häntä ei löytynyt,
teennäisyyttä en minä siedä.
Yhä enemmän viina vaan lohtuttaa,
mua epäilysten rimpisuolla tarpovaa.

Join ensin pois papin virkani,
sitten menikin kotitalo.
Perhe hylkäsi sekin mun vikani,
alamäkeen luisui eloni jalo.
Syrjäytynetten seura alkoi viehättää,
minä,pappi aloin elää heidän elämää.

Nyt täällä puliukkona vaellan,
en löydä paikkaa ihmisen,
Täällä rikkinäisenä huokaan
kun oisi päiväni viimeinen.
Ehkä Jumalani minut armahtaa,
viimehetkellä sieluni pelastaa .