NAESENNUUSAA.
Kustia niin kovasti tuo akanpuute vaivaa.
Pussihousut paremmat hän komerosta kaivaa.
Huopahattu tietystikin päähän pitää laittaa.
Pihan ruusupusikosta ruusun rintaan taittaa.

Kusti ottaa polkupyörän, nouseepi sen selkään.
Nyt on tosi kyseessä ei Kusti ala pelkään.
Polkupyörän ohjastaa hän leski-Miinan luo.
On hälle aivan sopivainen emännäksi tuo.

Kusti saapuu mökille taaksensa vilkaisee.
Jännitystä päälle pakkaa - Kusti nielaisee.
Varovasti sitten ovelle hän koputtaa.
Kohta mökin sisältä hän vastauksen saa.

Kusti tuntee polvissa jo lievää vapinaa.
Astuu sisään Miinalle hän päivää toivottaa.
Hatun koppaa käteensä on aivan neuvoton.
Kaekki hyvät valmistelut unohtunneet on.

Punaisena Kusti siinä ensin rykäisee.
Sitte aivan jämeränä Miinaa kattelee.
Sanoo sitten: - Tuota.. mökillä oon sitä mietinyt...
onko sitä meijjän Rekkuu täällä näkynyt?